Oodi Jucylle – autolla Christchurchista Queenstowniin

18-19.11.2016

Christchurchista matka vei kohti Queenstownia. Matka oli sen verran pitkä, että päätettiin jakaa se kahdelle päivälle.

Vuokraamon henkilökunta lottosi autoja hakiessamme yhden auton kanssa tunnin. Ensin saatiin tarkastettavaksemme joku auto, mutta hetken päästä kerrottiinkin meille tulevan auton olevan vielä pesussa ja siinä saatiin turhaa aikaa palamaan. Se olikin varmaan ainoa miinus mikä Jucystä on kertoa.

Jucya vuokratessa nimittäin saa paljon enemmän kuin vuokra-auton. Jucyn vuokraamalla liityt karavaanareiden tavoin yhteisöön, jossa vastaantulevaa Jucya tervehdetään aina villein heilutuksin, hilpein tööttäyksin ja rämpyttäen pitkiä valoja. Jucylle sopii antaa kenkää niin paljon kun huvittaa, sillä se ei ole maailman tuorein vuokra-auto. Viher-liila väritys varoittaa paikallisia vaarasta – holtittomista ulkomaisista kuskeista. Jucy on perheenjäsen, jolle annetaan nimi. Automme rekkari oli jotain tyyliin JMM-834, joten oli enemmän kuin luonnollista, että se ristittiin Jammuksi.

Mainoksen jälkeen herätys unesta. Hyppäsin ekana kuskin pukille, ensimmäistä kertaa vasemmalla puolella tietä ja automaattivaihteinen auto alla. Pientä haparointia alussa, mutta yllättävän nopeasti vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tottui. Joni navigoi meidät ulos kaupungista ja matka kävi kohti Ashburtonia, johon oli kellotettu lounas McDonaldsin kultaisten kaarien alta. Pauliinaa oli järkyttynyt ravintolavalinnasta, mutta tuli silti syömään paremman ravintolan puutteessa. Vierestä kaupasta auto täyteen vettä, evästä ja tietenkin olutta, olihan kello jo yli puolenpäivän.

Pian alkoi näkymään vuoria horisontissa ja olimme heti lumoissamme. Ja mitään ei oltu vielä edes nähty.Seuraava pysähdys oli turkoosilla Tekapo-järvellä. Käytiin Anttonin kanssa uimassa. On siitä kuva todisteena jossain, mutta ei tähän löytynyt. Aikas viileetä oli.

20161118_15592920161118_160021_richtonehdr20161118_161822_richtonehdr20161118_162354

30759678603_c27deaed28_o
Kuva: Mika Suikkanen
30759695363_b71f593fd8_k
Kuva: Mika Suikkanen
31197052800_1d85d18ca6_o
Eka ajovuoro taputeltu ja uimassa käyty. Kuva: Mika Suikkanen
20161118_175939
Jonin ajotapa oli vähintään yhtä vauhdikas kuin itselläni.

Tekapolta jatkettiin seuraavalle järvelle, Pukakille, jonka takana näkyi Mt. Cook, 3724 metriin kohoava Uuden-Seelannin korkein vuori.

20161118_17051820161118_170720_richtonehdr20161118_170835_richtonehdr20161118_170858_richtonehdr20161118_174057_richtonehdr

30759662753_e8889e81d8_o
Kuva: Mika Suikkanen

Twizel, tuo reilun tuhannen asukkaan kylä Pukaki-järven vieressä, tarjosi ihan kelvon yösijan. Hostelli toi mieleen jonkun jenkkileffojen armeijakasarmin, mutta nukkumiseen se toimi vallan mainiosti. Käytiin syömässä jossain paikallisessa pikkuravintolassa ja pienellä porukalla käytiin heittelemässä vähän frisbeetä, sillä kylästä löytyi rata, josta kolme-neljä koria bongattiin.

20161118_194240
Seriffin konttori Twizelissä

20161118_202953_richtonehdr

Lauantai-aamun herätys oli normaalisti seiskalta, aamupalat vatsaan ja kartturoimaan Ottoa.

20161119_085022
Kello lauantaiaamuna jo melkein 9

20161119_095228_richtonehdr

Ensimmäinen pysähdys oli Lindsey Pass, jossa moottoritie käy korkeimmillaan eteläsaarella, reilussa 900 metrissä. Siitä reippailtiin vielä jonkun pienen huipun päälle, jotta päästiin yli kilometriin.

20161119_092409_richtonehdr

20161119_093932
Lindis Pass pääsee itsellä ehdottomasti reissun kohokohtiin. Ajetaan jossain vuorten välissä, keli on komein mahdollisin ja Jonin musalistalta pärähtää soimaan Coldplayn Paradise. Ai että!

20161119_09455920161119_094647_richtonehdr

31422514982_2c86a12d10_o
Kuva: Mika Suikkanen

Twizelistä ajeltiin Cromwellin pikkukaupunkiin, jossa lounastettiin kevyesti ja istuskeltiin hetkinen rantatörmällä. Anttoni kävi uimassa, järvi nro 3 tällä reissulla.

20161119_115411

20161119_115950_richtonehdr
Uimamaisteri pukemassa
30759620883_862f1f344a_o
Kuva: Mika Suikkanen

Matkasuunnitelmana oli ajella eteenpäin ja pysähdellä mielenkiintoisen näköisten paikkojen kohdalla. Ja niin tapahtui hyvin usein. Seuraavissa kuvissa olevan sillan toisella puolella taisi olla joku viinitila/krääsämyymälä, jossa ei tietenkään käyty, vaan otettiin vain maisemat haltuun ja jatkettiin ajoa.

20161119_122116
Selfie-mies uhmaa henkeään

20161119_122211_richtonehdr20161119_122518

20161119_122654_richtonehdr
Gondolihissi, ihan suoraan viime vuoden mallistosta

Tiet oli tuolla päin saarta erinomaisessa kunnossa. Ainoa mikä välillä jänskätti, oli mutkateillä vastaan tuleva raskas liikenne.

20161119_101115

31422506592_6652e649d9_o
Kuva: Maarit Tähkänen

Iltapäivästä päästiin Queenstowniin, siitä sitten seuraavassa osassa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s