Unkarilainen vaihtari

Kuka hullu nyt Tampereelle haluais?

Onpa täällä ollut hiljaista. Melkein jo liikaa vieraita, tenttejä ja matkustelua pariin viikkoon. Ja jo kahdelta kaverilta on tullut viestiä, että missä uudet tekstit viipyy (äitee ei siis ehkä olekaan ainut lukija), niin lähdetäänpä purkamaan kaikkea mitä on taas tapahtunut.

Tapahtuipa iltana eräänä pari viikkoa sitten sellaista, että tapasin unkarilaisen opiskelijan, joka on tulossa Tampereelle vaihtoon ensi syksynä. Zsombor, joka on alunperin Pécsistä (200km Budapestista etelään) pisti viestiä Facebookissa, että hän oli saanut nimeni koulun kv-toimistosta ja tottakai hän otti yhteyttä. Päädyimme oluelle. Olin poiminut ennen lähtöäni TAMKilta mukaan pari esitevihkoa ja niillehän tuli nyt käyttöä luovuttaessani ne eteenpäin. Kirjoittelin Zsomborille myös Googlen Driveen pari sivua Tampere- ja Suomi-vinkkejä, ja eiköhän sitä sitten viimeistään syksyllä Tampereella nähdä tämän veijarin kanssa uudestaan. Zsombor oli muuten toinen täällä tapaamani rallifani, puheeni oli kuulemma samanlaista kuin Jari-Matti Latvalalla. Ottaako tuon nyt sitten hyvällä vai pahalla? Rallienglannilla siis mennään, mutta onneksi ei ihan tommimäkis-tasolla. ”Race was bad but car was good.”

20160520_143330


Koulun lehtoreista olin jo jonkin verran täällä jutellut, yhden kanssa olen eksynyt muutamasti syömään tai oluelle ja nykyinen opinto-ohjaaja kyselee myös ahkerasti meitä raskaan päivän jälkeen palauttavalle ohraiselle. Kärkeen meni kuitenkin eräs lauantai Business Analysis -ainetta pitävä opettaja, joka kutsui meidät vapaaehtoisia ryhmätyöesityksiä ylimääräisellä tunnilla pitäneet syömään omistamaansa ravintolaan.

Vielä paremman hommasta teki kun Mr. Almasi kertoi, että hän tarjoaa kaikille yhden pääruuan ja ruokajuoman. Peuraa burgerin välissä ja Tuborgia kyytipojaksi meikälle. Paikan päälle saavuttuamme selvisi, että Mr. Almasi ei valitettavasti ehdi illallistamaan kanssamme, sillä hänellä oli alkamassa keikka eräässä kellarikapakassa (Zappa Cafe taisi olla nimeltään hän) puolen tunnin päästä. Niinpä söimme 8 opiskelijan voimin ja siirryimme aterioinnin jälkeen kuuntelemaan opettajamme laulantaa. Ja vallan erinomaisesti häneltä kävi myös rock-covereiden laulaminen. On siinä kaveri, jolla on monta rautaa tulessa. Ja loppuillasta vielä mainintana, että tapasin kolme omanilaista, jotka olivat hollantilaisvaihtarin vieraana. Kaikkea sitä Budapestissa tulee vastaan, erittäin mukavia heppuja nämä tulevat sulttaanit.

GoPork

Mainokset

Koulujuttuja ja sporttia

Viime viikonloppuna tutkin ykkösmetron seutuja eli Andrássy út-bulevardia. Historiantunti tuli suoritettua Terrorin talossa (Terror Háza Múzeum, opiskelijoilta sisäänpääsy 1000Ft eli 3€, normaalihinta 2000Ft), joka esittelee hieman II. MS:n aikaisia ja jälkeisiä, ei ehkä niin mukavia, meininkejä Unkarista.

IMG_8975
Hősök tere eli Sankarien aukio Andrássy útin päässä. Viimesen päälle nätti iltavalaistuksessa.
IMG_8992
Euroopan suurimmaksi väittävät, 1,2 hehtaaria luistelukenttää Budapestin puistossa. Olisi siinä kenttämestari Heinoselle hetkeksi jäädytettävää.

Maanantaina alkoi koulu toden teolla. Noin viisi kurssia yhdeksästä valitusta vaihtui toiseen viime ja tällä viikolla, johtuen aikataulupäällekkäisyyksistä ja siitä, ettei kursseja järjestettykään. Viimeksi tänään odoteltiin puolisen tuntia projektijohtamisen ensimmäistä tuntia alkavaksi, kunnes marssimme opinto-ohjaajalle kuulemaan, että kurssia ei järjestetä, koska sille ei löydetty vetäjää.

Kevään aikana tulee treeniä esimerkiksi yritysrahoituksesta, HR-johtamisesta ja yrityksen tunnuslukujen tutkimisesta. Positiivinen yllätys on ollut tähän mennessä opetuksen laatu. Unkariinkin on levittynyt radikaaleja ajatuksia siitä, että tuntien ei tarvitse olla lehtorin vetämiä kalvosulkeisia, vaan kursseilla on luvattu paljon ryhmissä ratkaistavia case-tehtäviä, keskustelulla etenemistä, ja rohkaistu kertomaan esimerkkejä, miten asiat omassa maassa ovat. Englannin kielen taito on lehtoreilla myös varsin kelvolla tasolla, joten ajoittaisesta ymmärtämättömyydestänsä saa kiittää vain ja pelkästään itseään. Halpaa huvia olemme vaihtareiden kanssa saaneet luokkien etsimisestä, ja kukaan paikallinenkaan ei oikein tunnu osaavan neuvoa, missä omituisesti merkityt luokat sijaitsevat.

 

Porukat olivat jokunen vuosi sitten tuoneet Unkarin tuliaisina maan suurimman ja kauneimman joukkueen, Ferencvárosi Torna Clubin, t-paidan. Ja pakkohan tuota oli päästä kokeilemaan tositoimissa.

2016-02-08 22.45.44
Pelipäivä, juhlapäivä. Selfie tietenkin sen kunniaksi.

Keskiviikkoiltana oli vuorossa Unkarin cupin puolivälierä, jossa ”Frediä” vastaan asettui puolustava Unkarin liigan mestari Videoton. Lipun ostaminen otteluun oli tehty vähän helvetin vaikeaksi ilmeisesti huliganismin estämiseksi. Aluksi täytyi hankkia kannattajakortti, jota varten täytettiin lappuun periunkarilaiseen tapaan kaikki henkilötiedot äidin tyttönimeä myöden. Molemmista kämmenistä otettiin jonkinmoinen tunniste talteen ja lopuksi vielä kasvokuva. Kortille tuli hintaa 1000Ft eli 3€. Lipun sai ostaa tämän jälkeen. Tuohon peliin liput olivat hinnaltaan 1400Ft eli vajaat 5€. Stadionin porteista pääsi sisään syöttämällä laitteeseen samaan aikaan fanikortin ja oikean kämmenen.

2016-02-10 19.32.07-1
Hyvin aseteltu ja suorassa oleva pelitilannefoto.

Peliä katselimme puolalaisen vaihtarin ja yhden tuutorimme kanssa. Yleisöä oli paikalla ehkäpä 2000-3000, mutta siltikin tunnelma oli Groupama-arenalla hyvä. Yleisö elää peleissä tunteella mukana, ja tuomarille sekä vastustajille annetaan suorituksista välitöntä palautetta. Myös tuutorimme osoittautui samanlaiseksi huligaaniksi muiden katsojien kanssa, ja kuuntelimme puolalaisen kanssa hymynkare huulilla hänen tahdikkaita ”kurva”-huutojaan.

Itse pelin taso ei paljoa Kangasalan Voiton kolmosdivarin peleistä eronnut. Näimme siis paljon rikkeitä ja päämäärätöntä pallottelua vailla kunnon maalipaikkoja. Ensimmäisen puolikkaan lopulla Videotonin saatua pallon noin kolmatta kertaa keskikentän yli, tekivät he samalla pelin ainoan maalin. Tappiosta huolimatta uskon löytäväni itseni stadionilta kevään aikana uudestaan.

 

Jokunen päivä sitten kävin kävelemässä Tonavan keskellä sijaitsevalla Margitin saarella (Margitsziget). Sieltä löytyy esimerkiksi yleisurheilukenttä, kylpylä, uintikeskus, tenniskenttiä ja konserttilava. Siis lähes kaikki mitä ihminen tarvitsee.

2016-02-09 16.02.38
5,35km pinnoitettua juoksurataa saaren ympäri.

Tänään pistin lenkkarit jalkaan ja otin selvää, kuinka maksan ja juoksukunnon samanaikainen kehittäminen sopivat yhteen. Kierros saaren ympäri taittui aika tasan puoleen tuntiin, joten peruskuntoa on vielä onneksi ripaus jäljellä.

 

Viikonloppuna kävin kaimani Antin suosituksesta Marxim-nimisessä pub-ravintolassa Budan puolella. Pizzalistalta löytyi herkkuja, kuten vaikkapa ”Lumikki ja seitsemän proletaaria”, sekä ”Siperian unelma”. Iso Kozel, Ø 30cm pizza sekä nacholautanen tarjoiltuna erittäin jäykällä ja ilmeettömällä palvelulla maksoivat noin 2700Ft eli 8,5€. Jatkoon!

20160207_203747.jpg
Marximin sisustus noudattaa yksinkertaisen tyylikästä linjaa. Miinusta siitä, että miesten wc:n pisuaarin takana oleva televisio ei ollut päällä. En päässyt siis kusemaan siellä yleensä näytettävien puheiden päälle.

Sen sijaan suurin ravintolakusetus tähän asti pääsi syntymään toissailtana, kun nälkäisenä ja brittifutiksen toivossa marssin keskustassa Longford Irish Pubiin. Ei tullut katsottua raflan arvioita etukäteen ja sehän kostautui ihan välittömästi. Iso Kilkenny, kalaburgeri ja jälkkäriksi Baileys-kahvi. Maksutapahtumaa suorittaessani (noin 6000Ft eli 20€) ei voinut kun nauraa ääneen omalle tyhmyydelleen. Jo pelkän kahvin hinta oli kuitin mukaan rapeat 6€, sitähän ei tullut tilatessa kysyttyä… Joten pysytellän tuosta tulevaisuudessa kaukana.

Budapestin nähtävyydet osa x, sekä kylpylöintiä

No siis eihän sitä nuori mies voi paljon parempaa kuvitellakaan: mää ja sata eläkeläistä samassa uima-altaassa.

Keskiviikkona oli taas pakko päästä saunaan, olihan edelliskerrasta jo aikaa (sunnuntaina hotellilla). Raitiovaunu vei Lukács-nimeä kantavaan kylpylään Margitin sillan lähellä. Sisään pääsi alkuun melko hintavalta kuulostavalla 3300Ft:lla (10,5€), joka on kuitenkin vielä huomattavasti edukkaampi kuin suosituimmassa kylpylässä, Gellértissä pyydettävä 16,5€. Ulkoa löytyi noin 20m ja 25m pitkät altaat, sekä hierovilla suihkuilla ym. härpäkkeillä varustettu allas. Hetken aikaa mietin, että tätä kloorivettäkö unkarilaiset pitävät terveyttä edistävänä, kunnes löysin sisäaltaat. Tarjolla oli lämpötiloilla 24, 32, 36 ja 40°C varustetut altaat, joista viimeinen alkoi jo tuntua samalta kuin Laurin lämmittämä palju Suoramantiellä jonain uutenavuotena. Saunapuolelta löytyi hieman viileähkö, ehkä 70-asteinen koppi, sekä varsin mukava höyrysauna. 600-lisäforintilla (2€) olisi päässyt myös ”saunaworldiin”, joka jäi tällä kertaa kokeilematta. Kävijäkunta koostui tosiaan 95-prosenttisesti paikallisista eläkeläisistä, joiden seassa itäbudapestilaistunut atleettinen rantaleijona oli varmasti hauska näky.

Keskiviikkona illalla lähdimme uuden etelä-amerikkalaisen taisteluparini kanssa sosiaalialan opiskelijoiden tutustumispippaloihin. Paikkana oli ruin pub -tyylinen Kuplung Kiraly utcalla. 0,5l vetinen Tuborg maksoi 590Ft (1,85€), joka alkaa tuntumaan jo vallan riistohinnalta. Suomeakin kuului illan aikana pariin kertaan, mutta pidin itseni kurissa ja sosialisoidun muiden sosiaali-ihmisten kanssa. Kotimatkalla tuli juteltua keski-ikäisen lontoolaismiehen kanssa Budapestin maksullisten naisten hintatasosta ja laadusta. Vievät kuulemma kaikki rahat, ja ovat kaiken lisäksi rumia. Asia vilpitön.

Torstaina päästiin jo hieman koulun makuun, aluksi pienten pakkokiva-tutustumisleikkien parissa koululla ja myöhemmin illalla keskustassa rauniobaari Ellàtò Kertissä. Soittolistalla oli vanhempaa rockia, ja biljardi sekä pöytäfutis olivat ahkerassa käytössä. Olut 0,5l vaihtoi omistajaa hintaan 510Ft eli 1,6€ ja isot pisteet paikallisesta pienemmän panimon maukkaasta oluesta, joka irtosi lähes samaan hintaan.

Kouluviikko päättyi perjantaina kävelykierrokseen vaihtariporukalla. Kohteina olivat parlamenttitalo, Gellértin kukkula toiseen kertaan, Budan linna, Matiaksenkirkko ja Kalastajanlinnake. Näistä ehkä legendaa tulevaisuudessa lisää, kun tulee paremmin paikkoihin tutustuttua.

IMG_8945
Joen takana parlamenttitalo. Hieman samanlaista jylhyyttä kuin Ritakadun taloissa, ja todennäköisesti onkin käytetty samaa rappauslaastia.
IMG_8942
Kun pikkusisko kohta taas mainitsee kuvien laadusta, niin vastaan valmiiksi, että nyt oli järkkärissä täysautomaatti-asetus päällä.
IMG_8948
Keletin rautatieasema kämpän lähellä. Tuosta pääsisi vaikka Hampuriin junaa vaihtamatta.